Langaton silta, kuten nimestä voi päätellä, on langattoman verkon silta. Se on erinomainen tilanteissa, joissa langallinen kaapelointi on hankalaa tai mahdotonta. Luomalla langattoman viestintäsillan kahden tai useamman verkon välille se voi ratkaista nopeasti vaikeisiin langallisiin käyttöönotuksiin liittyvät ongelmat.
Langattomat sillat toimivat tyypillisesti 2,4 GHz ja 5,8 GHz lisensoimattomilla taajuuskaistoilla, joilla kullakin on omat etunsa ja haittansa: 2,4 GHz:n kaistalla on matalampi taajuus ja pidempi aallonpituus, mikä tarjoaa vahvan diffraktiokyvyn, joten se soveltuu skenaarioihin, joissa siirtotiellä on pieniä esteitä. Se on kuitenkin herkkä häiriöille muilta samalla taajuuskaistalla olevilta laitteilta (kuten Bluetooth ja mikroaaltouunit), ja lähetyskaistanleveys ei yleensä ylitä 300 Mbps; 5,8 GHz:n kaistalla on puhtaammat kanavat ja suurempi kaistanleveys (jopa 1 Gbps tai enemmän), joten se sopii suuriin-tiedonsiirtotarpeisiin, mutta signaalin läpäisykyky on heikko, mikä vaatii esteettömän siirtotien.
Langattomat sillat käyttävät pääasiassa kolmea verkkotapaa: piste{0}}pisteeseen-, piste-pisteeseen-monipiste ja välitys.
- Piste{0}}to-pisteyhteydet yhdistävät suoraan kaksi kiinteää solmua, jotka tarjoavat pitkiä lähetysetäisyyksiä (jopa 50 kilometriä) ja suuria nopeuksia, jotka sopivat rakennusten väliseen-tai pitkän matkan-omaiseen linjaviestintään.
- Point{0}}to-monipisteyhteydet käyttävät keskussolmua useiden etäsolmujen yhdistämiseen, mikä tarjoaa alhaisemmat kustannukset, mutta kaistanleveyden ja vakauden vaikuttavat monisuuntaisen antennin vaimennuksen vuoksi.
- Välitystila ohittaa esteet välityssolmujen kautta, jotka on jaettu yksi---, kaksois--- tai moni--moodiin, uhraten kaistanleveyttä peiton laajentamiseksi.
Teknisesti langattomat sillat voidaan varustaa suunta- tai monisuuntaisilla antenneilla. Suunta-antennit lisäävät lähetysetäisyyttä tiettyyn suuntaan, kun taas monisuuntaiset antennit tarjoavat monisuuntaisen peiton. Langattomat sillat käyttävät yleensä myös PoE-virtalähdettä sekä vedenpitäviä ja salamansuojausmalleja mukautuakseen ulkoympäristöön. Niiden protokollat perustuvat enimmäkseen 802.11a/g/n/ac-standardeihin, jotka tukevat salausmenetelmiä, kuten WPA2 ja 802.1x, varmistaen tiedonsiirtonopeuden (jopa 867Mbps) ja turvallisuuden.
Langattomilla silloilla on laaja valikoima sovelluksia, jotka osoittavat erityisesti ainutlaatuisia etuja monimutkaisissa maastossa tai tilapäisissä tarpeissa. Valvontakentällä niitä käytetään vuoristoalueilla, kaivosalueilla, metsäpalojen ehkäisyssä ja muilla alueilla, joilla kaapelointi on mahdotonta, sekä tiedonsiirtoon liikkuvista valvontalaitteista, kuten ajoneuvoista ja laivoista. Esimerkiksi hissien valvontajärjestelmät käyttävät usein langattomia siltoja signaalin siirtoon johtuen johdotuksen vaikeudesta hissikuilun sisällä. Yritys- ja kampusverkoissa langattomat sillat yhdistävät eri rakennuksia tai kerroksia, mikä laajentaa lähiverkon kattavuutta ja parantaa toimiston tehokkuutta ja tiedonjaon nopeutta. Älykkäiden kaupunkien rakentamisessa langattomia siltoja käytetään esimerkiksi korkean{4}korkeuden valvonnassa ja liikenneristeyksissä kuolleiden kulmien peitossa. Teollisuus 4.0 -ympäristöissä niiden sähkömagneettisia häiriöitä-kestävä rakenne tukee tehdaslaitteiden etävalvontaa. Erikoisskenaarioissa, kuten offshore-vesiviljelyssä ja saarten rajojen puolustusviestinnässä, langattomat sillat korvaavat kalliit merenalaiset kuitukaapelit suuritehoisilla laitteilla pitkän-etäisyyden tiedonsiirron saavuttamiseksi. Lisäksi hätäviestinnässä ja tilapäisissä tilaisuuksissa (kuten näyttelyissä ja rakennustyömailla) langattomat sillat voidaan ottaa nopeasti käyttöön tilapäisiin verkkotarpeisiin, mikä lyhentää merkittävästi rakennusaikaa langallisiin ratkaisuihin verrattuna.
Langattomien siltojen edut ovat johdotuskustannusten merkittävä pienentäminen ja käyttöönoton joustavuuden lisääminen. Perinteiset langalliset verkot vaativat maaston rajoittamia kaapeleita, joiden rakennusaika on pitkä, kun taas langattomat sillat voivat muodostaa verkon valmiiksi kymmenissä minuuteissa, mikä soveltuu erityisesti skenaarioihin, joissa on ylitettävä esteitä, kuten jokia ja moottoriteitä. Ne ovat erittäin skaalautuvia, mikä mahdollistaa linkkien joustavan lisäämisen tarpeen mukaan, ja ylläpito on yksinkertaista, ja vianmäärityksen tehokkuus on paljon parempi kuin langallisissa verkoissa. Varsinainen käyttöönotto vaatii kuitenkin huomiota taajuuskaistan valintaan, antennikokoonpanoon ja ympäristöhäiriöihin: 2,4 GHz:n kaistan on vältettävä ruuhkautuneita kanavia ja 5,8 GHz:n kaistalla on oltava selkeä näköyhteys. Tulevaisuudessa 5G- ja IoT-teknologioiden kehittyessä langattomat sillat tulevat älykkäämmiksi, tukemaan suurempia nopeuksia ja laajempaa kattavuutta, laajenevia sovelluksia älykodeissa, valvomatonta valvontaa ja muita aloja. Tällä hetkellä siitä on tullut tärkeä nykyaikaisen verkkoyhteyden menetelmä, joka tarjoaa taloudellisen ja tehokkaan ratkaisun viestintätarpeisiin monimutkaisissa ympäristöissä.